sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Disfruta de la vida, es más tarde de lo que crees


Jaahas, tulipa pitkä ja vähän vähemmän luova tauko tähän väliin. Lokakuuta vedellään jo puolessa välissä, viimeksi kirjoittelin syyskuun lopussa. Voi niitä aikoja! Jatkuvasti mieleeni tulee ajatuksia, mitkä etukäteen suunnittelen blogiin kirjoittavani, mutta luonnollisesti unohdan ne ennen kuin pääsen lähellekään näppäimistöä. Täysin mahdoton ajatus on tietysti kirjoittaa noita aatoksia etukäteen ylös. Jonkinlaista sillisalaattia siis taas kerran luvassa.

Parit viikonloput on tässä ehtinyt vierähtää, viime viikonloppuna sain tänne ensimmäisen Madrid -vieraani! Useille teillekin varmasti tuttu Anim (tai mistä minä tiedän, kuka tätä lukee) tuli Belfastista tänne ihmettelemään espanjalaista elämäntyyliä. Vietettiinkin tehokas pidennetty viikonloppu ajatuksella aamusta liikkelle ja myöhään illalla kotiin jalat hapoilla. Täällä se käveleminen lähtee aina vähän käsistä (tai jaloista?) ja lenkit vaan pitenevät ja paisuvat suunnitelmien ulkopuolelle. Aina löytyy jotain ihanaa uutta. Oli mahtavaa päästä näyttämään nyt jo rakasta kaupunkia toiselle ja tuntuihan tuo vieraskin nauttivan. No, mikäs siinä ollessa, kun hellettä on +27 astetta ja kylmiä huurteisia saa nauttia ihan luvan kanssa vaikka aamupäivällä paikalliseen tyyliin. Sille tielleen muuten jäikin meidän helteet, nyt päivälämpötilat liikkuvat parinkympin molemmin puolin. Hauska oli vähän kierrellä turistikohteita, kun niissä käyntiä olen säästänyt juurikin vieraiden varalle. Vierailimme esimerkiksi Palacio Realissa ja upealla seitsemännen kerroksen näköalapaikalla Circulo de Bellas Artesissa. Kyseinen pytinki sijaitsee ihan Gran Vían Retiron puoleisessa päässä ja näköalakokemus maksaa kolme euroa. Suosittelen! Sunnuntaina otimme junan 70 kilometrin päässä Madridista sijaitsevaan Toledon keskiaikaiseen kaupunkiin. Kaunis ja lämmin päivä oli omiaan maisemista nauttimiseen. Turistikammoisen tuonne ei tosin kannata lähteä, vanhan kaupungin keskusta saattaa aiheuttaa hengenahdistusta.

Circulo de Bellas Artes
Tämä viikonloppu sitten onkin mennyt lataillessa ja opiskellessa. Viikonlopun tavoitteena on ollut taas päästä vähän urheilun ja opiskelun makuun, melko hyvin tässä onnistuttiinkin. Perjantaina 12.10. oli muuten paikallinen fiesta, jonka syytä kukaan ei tiedä tai muista, heh. Tärkeintä oli, että oli kansallinen vapaapäivä ja sai juhlia Espanjaa ja espanjalaisuutta. Muuten viikkoihini on mahtunut taas perinteisesti juhlia, lounaita ja chillailua kaiken sen opiskeluhelvetin keskellä. En ole varmaan sen suuremmin opiskeluista täällä nyt puhunutkaan, mutta tosiaan mitään idealistisia kolmen päivän viikonloppuja ei kalenteriin siunaantunut, vaan saan ravata Getafessa viidesti viikossa. Kielellisesti kurssini ovat painottuneet syys-lokakuussa englantiin ja marras-joulukuussa espanjaan. Vinkkinä kuitenkin teille, jotka joskus vuosien saatossa googletatte Universidad Carlos III de Madrid -kokemuksia ja blogiini eksytte, että jos et osaa espanjaa, älä harkitse ottavasi valtio-opin kursseja yliopistossamme edes englanniksi. Meidän materiaalit on nimittäin usein paikallisella kielellä ja luennoitsijat puhuvat välistä espanjaa. Tietääkseni tänne ei juuri suoria valtio-opin vaihtopaikkoja olekaan, itsekin keplottelin itseni sosiologian paikalla tänne. Ja nuo englanninkieliset kurssinihan ovat tosiaan suunnattu pitkälti paikallisille opiskelijoille ja yli puolet porukasta onkin espanjalaisia. Esimerkiksi Comparative Politics -kurssin yhtenä agendana on opettaa poliittista puhekieltä englanniksi. Tsemppiä vaan teille, englanti ei tunnetusti (ja ihan oikeastikaan) ole täkäläisten vahvimpia puolia nuorisonkaan keskuudessa. Pakko liittää oheen yksi tilannetta äärimmäisen hyvin havainnollistava video:



Vaikka ihan kotoisasti Euroopassa ollaankin, niin ei täällä ihan oikeasti voi monessakaan paikkaa asioita englanniksi hoitaa, se on hyvä pitää mielessä. Minua se ei tietenkään haittaa, koska kielen opettelu oli varmastikin se suurin syy tänne tulooni! Opiskeluista vielä sen verran, että tämä mitä Wikipediassa lukee yliopistomme kohdalla on totta vähintäänkin tuon viimeisen toteamuksen kohdalla: "It is well known for the quality of its teaching and academic research, its international orientation and its higher than average study workload."  Luulin nimittäin yhdellä kurssilla lähinnä hyväksi vitsiksi, että meidän pitää läsnäolopakon, tuntiosallistumisen, debattitöiden ja tentin lisäksi tehdä  40- ja 25 -sivuiset esseet. Ja se ei ollut vitsi. Välillä itkettäisi, välillä naurattaisi ja minulla onkin käynyt juuri niin, kuten tällaisissa tilanteissa helposti käy. Olisi niin paljon hommia, ettei tiedä mistä sitä aloittaisi, joten olen aloittamatta ollenkaan. Juon teetä ja kirjoitan blogia, mucho mejor.

Huomenna alkaa jo uusi viikko ja perjantain otankin vapaaksi, koska lähden reissuun tällä kertaa itse. Saludos <3