El que algo quiere, algo le cuesta

Mistähän alottaisin. Lokakuu meni ohi yhdessä hujauksessa ja nyt vaihtui marraskuun päivämääräkin jo kaksinumeroiseksi. Madridiin on selkeästi saapunut jo syksy muutamine sateineen. Paikalliset ovat kuitenkin luvanneet minulle, että itse talvi on kuiva, sitä odotellessa! Tosin olen löytänyt kaupoista niin ihania ja tyylikkäitä kumisaappaita (voi kyllä), että ehkä ostan vielä sellaiset ja toivon sadekelejä, jotta voin iloisesti kahlata niillä lätäköissä kuten muutkin madrittaret.

Viimeisimmän tekstini lopussa totesin lähteväni itse pian reissuun ja reissujahan tähän postausväliin on mahtunut jo useampikin. Tuo ensimmäinen suuntautui Animin luokse vastavierailulle Pohjois-Irlantiin Belfastiin. Parin vapaapäivän voimin sain venytettyä lomani siellä torstaista maanantaihin ja ehdittiin siinä yksi yö Dublinissakin viettää. Reissu sisälsi Dublinin suurlähetystössä äänestämistä, Guinnessia (ei tosin niinkään minulle), cupcakeja (no ne oli minulle), kylmyyttä, viimaa, kauniita syysaurinkokelejä, mukavia iltoja ulkona ja rennosti asunnolla, (pubi)kulttuuria ja hengailua. Belfastia pidän tämän kokemuksen pohjalta Dublinia mielenkiintoisempana vierailukohteena, jos jotakuta kiinnostaa tuohon suuntaan lähteä! Reitti Madridista sinne on kätevä, Dubliniin lentää luksusyhtiö Ryanair kahteen tuntiin suuntaansa monen budjettiin istuen, omat lentoni olivat 29 euroa suuntaansa. Dublinin kentältä pääsee Belfastiin suoralla parin tunnin bussilla, toimii hyvin myös maisemareittinä, kaunista oli! 

Belfast city hall

Viima teki tehtävänsä ja sainkin matkalta äkäisen flunssan. Luotin kuitenkin, että kyllä se siitä lepäilemällä ja inkiväärillä hoituu, ja koska olo oli matkasta seuraavana viikonloppuna ihan ok, lähdin lokakuun viimeisenä perjantaina islantilaissisarten kanssa Barcelonaan. Olimme ostaneet aiemmin jo erittäin kätevät Johannan vinkkaamat Spain passit, joiden ideana on se, että turistit voivat hyödyntää Espanjan mainiota raideliikennettä ja kiertää maata hieman edullisemmin. Suosittelen todella! Liput voi ostaa netistä tai esimerkiksi Atochalta. Ostimme passiin neljä matkaa, mikä oli minimi, Barcelonan reissuun niistä luonnollisesti kului kaksi. Hintaa yhdelle matkalle tuli noin 40 euroa, mikä on murto-osa siitä, mitä nuo Barcankin reissulla käyttämämme (very) high speed -junat normaalisti kustantavat. Kyllähän se meininki siellä onkin vähän erilaista kuin VR:n vempeleissä, kun jokaisella sisäänkäynnillä on ovimies toivottamassa tervetulleeksi ja matkan aikana voi katsella vaikkapa elokuvia junan näytöltä. Matka Madrid- Barcelona kesti van kaksi ja puoli tuntia, etäisyyshän on se 618 km. 

Barcelonassa viihdyimme viikonlopun yli ja reissuun sisältyi niin perusnähtävyydet kuin islantilaiset kotibileetkin. Kaiken kaikkiaan Barcelona on kaunis arkkitehtuuriltaan ja merenranta suuri etu, mutta muutoin Madrid voittaa tämän turistirysän milloin vain. Toisin kuin Madridissa, englantia puhuttiin joka puolella, turisteille yritettiin tyrkyttää milloin mitäkin ja hintataso oli korkeampi. Tämän lisäksi esimerkiksi kivoja pikkukahviloita oli todella vaikea löytää. Barcelonalaiset itse luonnollisesti pitävät kaupunkiaan aivan ylivoimaisena ja Madridia kuvailivatkin "liian espanjalaiseksi", mitä se ikinä sitten tarkoittaakin. ;) 

Park Güell, Barcelona

Flunssailuni ei ymmärrettävästi antanut periksi Barcelonassa touhutessakaan, joten heti reissun jälkeen hakeuduin lääkäriin. Saamani neuvot lääkärissä käymiseen sisälsivät kaukana sijaitsevien sairaaloiden ensiavussa odottelua, vakuutusyhtiön maksusitoumuksen pyytämistä ja valmistautumista siihen, että maksaa täytyy joka tapauksessa. Tämä vaihtoehto ei kuulostanut erityisen houkuttelevalta, joten onnea kokeillakseni marssin omalla kotikadullani sijaitsevalle MadridSaludin terveysasemalle anomaan pienen pientä lääkäriaikaa. Minulla kävi hyvä tuuri ja sain vastaanottotiskillä herttaisen naishenkilön minua palvelemaan ja vaikka hän sanoikin, että eurooppalaisen sairaanhoitokortin kanssa kuuluisi "periaatteessa" mennä vain urgencias -osastoille, soitti hän kuitenkin pian lääkärille yläkertaan, josko tämä ottaisi minut piakkoin vastaan. Olin jännittänyt, kuinka saan asiat hoidettua espanjaksi, mutta tämä rouva vain kehui kielitaitoani ja toivotti pikaista paranemista. Oi! Lääkärille todella pääsin ja vaikka herra puhui vähintäänkin yhtä nopeasti ja epäselvästi kuin kirjoitti, oli diagnoosi kuitenkin sama kuin omani; poskiontelontulehdushan se siellä. Kymmenen päivän antibiootit tekivät tehtävänsä ja koko hommalle tuli hintaa vain lääkkeet, kymmenen euroa. On tuo eurooppalainen sairaanhoitokortti ihan kelpo väline olla olemassa. 

Viimeisin tähän väliin mahtunut reissuni suuntautui Brysseliin, mihin lähdin 15 hengen eri suomalaisten yliopistojen opiskelijoista koostuvassa porukassa suomalaisen MEP:n kutsumana vieraana. Tutustuimme Euroopan unionin toimielimiin ja näimme ja koimme yhtä sun toista mielenkiintoista. Pelkästään tästä matkasta voisin kirjoittaa useamman sivun, mutta en halua pitkästyttää teitä sillä :D Reissua oli suunniteltu jo viime talvesta lähtien ja opiskelijan iloksi se oli Euroopan parlamentin rahoittama. Ideana oli, että reissusta saisi tutkimuksellista hyötyä ja inspiraatiota EU-aiheisiin graduihimme. Neljän päivän reissun aikana ehdimme EU-kuplan lisäksi tutustua myös Brysseliin muutoin, ja mukavaa oli nähdä niin Suomessa, vaihtokohteissa kuin ihan Brysselissäkin asuvia tuttujani! Kaupunki oli minulle jo entuudestaan melko tuttu, mutta kyllähän ne vohvelit ja suklaat kertaalleen maistuivat. Kauneudellaan Bryssel ei häikäise, kyllä se unionin kompleksi ehdottomasti tutustumisen arvoisin alue tässä kohteessa on. 

Euroopan parlamentti

Nyt tuli tarinaa ja vielä olisi vaikka mitä kerrottavaa, mutta säästetään ensi kertaan! Innolla odotan ensi viikolla tänne saapuvaa siskoa, 20 astetta lähenteleviä kelejä (hoppas) ja tietenkin noita lukuisia deadlineja, heh. Joskohan lähtis taas pikkureissulle ja olisi ajattelematta sitä, mitä pitäisi tehdä? ;) Ehkä ei, nyt on otettava itseä niskasta ja kiinni ja pistettävä esitelmät ja esseet tulille, hasta luego!